Sumu ei hellitä – miten teknologian avulla luodaan kilpailukykyä myrskyisässä markkinassa?

Miten johtaa liiketoimintaa vaikeasti ennustettavassa toimintaympäristössä, jossa ainoa pysyvä asia on jatkuva muutos? Vastaus löytyy osin teknologiasta. Tämän päivän high tech on huomisen legacyä, joten teknologian uudistaminen ei ole vapaavalintaista. Data pitäisi pystyä tuomaan päätöksenteon ytimeen, ja samalla huomioida vastuullisuus sekä tietoturva. Kuinka eteenpäin?

Artikkeli julkaistu alunperin Tietoviikossa 16.2.2023 kaupallisena artikkelina. Artikkeli tiivistää Alma-talolla 3.2.2023 järjestetyn CIO Päättäjäfoorumin puheenvuorot ja paneelikeskustelun.

Mitä on tehtävissä – ja mitä tehtävä?

Suomessa on paljon hyvää, josta ammentaa kilpailukykyä valtiona ja yritystasolla. Merkittävimpänä nykyisessä vastuullisuuden ohjaamassa maailmassa on puhtaan teknologian ja niin sanotun digivihreän siirtymän edelläkävijyys.

Mutta haasteitakin riittää. Muun muassa osaajapula, heikko tuottavuuden kasvu, digitalisaation hyötyjen skaalautuvuus ja globaalin kilpailudynamiikan muutokset edellyttävät ratkaisuja, ja niin edelleen.

Arvailun varassa johtaminen ei ole vaihtoehto, jos tavoitteena on kilpailukyvyn säilyttäminen, saati sitten sen kasvattaminen. Ennakointi, jatkuva kehittäminen ja siirtyminen reaktiivisuudesta proaktiiviseen päätöksentekoon edellyttävät rohkeutta investoida liiketoimintaa pyörittävään teknologiaan, kuten toiminnanohjausjärjestelmään ja datakyvykkyyksiin.

SAP-uudistus: uhka vai mahdollisuus?

”Jos SAP:sta menee valot pois päältä, niin Suomi pysähtyy”. Globaalisti yli 80 % liiketoiminnasta kulkee SAP-järjestelmien kautta, ja sen varaan liiketoimintansa on rakentanut myös valtaosa maamme johtavista yrityksistä. Nykyiset toiminnanohjausjärjestelmät ovat yleisesti 10–20 vuoden iässä, eivätkä ne enää kaikilta osin tue nykypäivän liiketoiminnan vaatimuksia. Lisäksi niiden tekninen tuki on päättymässä, joten SAP-transformaatio on ajankohtaisempi kuin koskaan.

Nimenomaan transformaatio onkin oikea termi puhuttaessa nykyisten SAP-järjestelmien päivityksistä

Puhdas IT-ajattelu on kuopattu sitten edellisen kierroksen, ja nyt teknologista uudistamista ohjaavat liiketoiminnan polttavimmat tarpeet.

Miten sitten arvioida SAP-hankkeen tarvetta ja perustella se ylintä johtoa myöten?

• Ajoitus: Milloin on oikea aika SAP-transformaatiohankkeelle? Ovatko tarvittavat resurssit ja eurot saatavilla? Miten SAP-uudistusta tulisi priorisoida lukuisten muiden IT-investointien joukussa? SAP-uudistus on taloudellisesti mittava projekti, mutta jos katse on pelkissä kustannuksissa, valmista ei tule koskaan. Kalleimmaksi tulee sellainen teknologia, joka ei tue huomisen liiketoimintaa
• Business case: Pelkkä tekninen velka ei riitä uudistuksen perusteluksi, vaan investoinnin vastineeksi pitää löytää liiketoiminnan hyötyjä, kuten uuden ERP:n tuoma parempi innovaatiokyky, parempi datan laatu ja notkeus reagoida muuttuviin liiketoiminnan tarpeisiin. Onneksi hyötyjen tunnistaminen syntyy nykyään ilman suurempaa ponnistelua ja höydyt on suhteellisen helppo arvottaa.
• Business transformation: SAP-uudistukset ovat lähes poikkeuksetta myös liiketoiminnan transformaatiohankkeita. Tyypillisesti SAP-uudistuksiin liittyy uusia liiketoimintamalleja, liiketoiminnan uudelleenjärjestelyitä sekä prosessin harmonisointitarpeita. Uudistuksen todellinen vaikutus ja arvo syntyy täällä. Lisäksi organisaation muutoshallinta tulee olla elimellinen osa transformaation läpivientihanketta.
• Arvon tuottaminen: Kun uudistus päätetään käynnistää, arvon syntymistä täytyy voida seurata ja tehdä se näkyväksi läpi koko hankkeen. Uuden ERP:in tuottama arvo liiketoiminnalle ei voi jäädä vain riveiksi business case -laskelmiin ja johdon powerpointteihin, vaan hankkeen toimitusmallin tulee tukea arvon tuottamisen toteutumista ja seurantaa.

Jatkuvatko IT-investoinnit, vaikka maailmassa on paljon epävarmuutta ja yritysten investointeja tarkastellaan uusien prioriteettien kautta? Kyllä jatkuvat. Gartner ennustaa IT-ohjelmistoille 11 %:n ja IT-palveluille 8 %:n kasvua vuodelle 2023

Todellinen ajuri on läpitunkeva epävarmuus: maailma voi muuttua täydellisesti yön yli, ja yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän on yksinkertaisesti kestettävä järistykset. Yrityksen ytimenä toimivan ERP-järjestelmän on oltava terve, jotta sen kylkeen rakennettavat liiketoimintahyötyjä ja kilpailuetua tuotavat ratkaisut voisivat toimia optimaalisesti.

Teknologisen muutoskyvykkyyden rakennuspalikat

Turbulenssi opettaa, että paluuta “normaaliin” ei ole. Jokaisen disruption kohdalla pitää oppia ja nostaa suorituskykyä. Teknologiamielessä muutosta on syytä tarkastella monelta eri kantilta:

IT:n rooli: IT on samaan aikaan strateginen kehityksen kumppani, palvelujohtaja ja jatkuvuuden varmistaja. IT ja liiketoiminta ovat yhtä.

Tekninen velka: Velkaa syntyy väistämättä, joten kysymys on päätöksenteon priorisoinnista. Velan vastapainoksi pitää löytyä merkittäviä hyötyjä.

Data: Jokainen business on databusiness. Datan tehokkaampi kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen avaavat uusia ovia pidemmälle toimitusketjuun.

Tietoturva: Riskejä on enemmän kuin koskaan. Liiketoiminnan jatkuvuus riippuu yrityksen kyvystä välttää häiriöitä ja reagoida tarpeen tullen terävästi

Arkkitehtuuri: Digitaalinen core (esim. SAP S/4HANA), jonka ympärille rakentuu pilvipohjaisten SaaS-palveluiden kokonaisuus ja datakyvykkyydet. Modulaarisuus. IT:n ja OT:n yhteispeli. Millainen arkkitehtuuri takaa valmiuden muuttaa kurssia nopeasti?

Vastuullisuus: Teknologian suuri lupaus on viedä kohti parempaa ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Vastuu kulkee mukana kaikessa, mikä kasvattaa yrityksen kykyä selviytyä ja kilpailla muutoksen keskellä.

Halusit tai et, käynnissä on yritysmaailman survival of the fittest. Näillä eväillä resilienssi ja kilpailukyky eivät jää kiinni teknologiasta, kun ohjaat päin loputonta myrskyä.