Minimoi IT:n ympäristövaikutukset osana yrityksesi vastuullisuusstrategiaa

Digitalisaatio ratkoo ilmastohaasteita, mutta ilmiöllä on toinenkin puoli: IT-järjestelmien kehittäminen sekä käyttäminen ja esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen tarvittava datan muokkaus, siirto ja käsittely kuluttavat runsaasti energiaa. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä ympäristövastuullinen IT tarkoittaa. Tutkitun tiedon pohjalta rakennamme myös tiekartan teknologian hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Jos IT olisi maa, se kipuaisi sähkön kulutuksessa kolmannelle sijalle Kiinan ja USA:n jälkeen. Kattava tutkimusraporttimme valottaa syitä tähän. Samalla kun yritykset kehittävät kilpaa vastuullisia ratkaisuja markkinoille, on yritysten käyttämän teknologian ympäristövaikutusten arviointi, mittaaminen ja johtaminen jäänyt vähäisemmälle huomiolle.

Google, Microsoft ja muut suuret informaatioteknologian tarjoajat ovat lähteneet jo aktiivisesti etsimään ratkaisuja ongelmaan. Muilla toimialoilla – teknologiaa hyödyntävissä yrityksissä – vastuullisuus kyllä puhuttelee päättäjiä, mutta tieto ei ole vielä muuttunut laajemmin toiminnaksi. Siitä kertoo esimerkiksi se, että suurin osa (89 %) organisaatioista kierrättää tarpeettomiksi jääneistä IT-laitteistaan vähemmän kuin 10 %.

Mitä tarkoittaa ympäristövastuullinen ja kestävä IT?

Yritykset ajavat usein omaa ympäristövastuuagendaansa vastuullisten tuotteiden ja toiminnan kautta. Sen lisäksi yrityksen hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa teknologiavalinnoilla. Kestävä IT (Sustainable IT) on kattotermi, joka kattaa toisaalta järjestelmät ja sovellukset, toisaalta teknologiset laitteet ja niiden elinkaaren.

IT:n vuosittaiset kasvihuonepäästöt ovat suuremmat kuin koko ilmailuteollisuudella. Pelkät datakeskukset käyttivät vuonna 2019 lähes 1 % maailman energiantarpeesta, ja niiden teho on sen jälkeen yhä kasvanut.

Ongelmaa ei voi ulkoistaa infrastruktuurin ylläpitäjille. Vihreän teknologian vallankumous alkaa vastuullisista teknologiahankinnoista, sovellusten suunnittelusta ja julkipilviteknologiavalinnoista. Tähän kaikkeen yritykset tarvitsevat uudenlaista osaamista.

Teknologisten laitteiden alkuperä ja kierrätys merkitsevät

Elektroniikkajätteen määrän odotetaan kasvavan maailmanlaajuisesti 74 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Arviot osoittavat, että laitteiden tuottamisen hiilijalanjälki on lähes yhtä suuri tai jopa suurempi kuin se ympäristökuorma, joka laitteen käytöstä aiheutuu. Vain joka kolmas globaaliin kyselyymme vastanneista yrityspäättäjistä oli tietoinen tästä.

Teknologian hiilijalanjälkeä tulee mitata koko laitteen arvoketjun läpi. Jo raaka-aineiden louhimisella on runsaasti ympäristövaikutuksia. Jalostaminen ja elektroniikan valmistusprosessi kerryttävät vesi- ja hiilijalanjälkeä. Yrityksen kannattaakin kiinnittää laitehankinnoissa huomiota paitsi energiankulutukseen, kuten auto-off -toimintoon, myös laitteen alkuperän kestävyyteen. Arvioitaessa kumppaneita, vastuullinen yritys varmistaa että laitteiden elinkaaren päästöt ymmärretään ja mitataan läpinäkyvästi koko niiden elinkaaren ja arvoketjun läpi.

Elinkaaren loppupää ratkaisee, saadaanko arvokkaat metallit ja haitalliset kemikaalit talteen. Päätyvätkö puhelimet, tietokoneet ja anturit hävitettäviksi vai kerätäänkö ne kierrätykseen ja uusiokäyttöön? Hyvän suunnitelman lisäksi tarvitaan toimivia käytäntöjä ja erityisesti uusia innovatiivisia kiertotalouden ratkaisuja. Tuttuja esimerkkejä näistä ovat liiketoimintamallit, jotka perustuvat vanhojen laitteiden purkamiseen ja osien uudelleen käyttöön sekä laitteiden leasingiin tai vuokraamiseen omistamisen sijaan.

Järjestelmien ja sovellusten suunnittelussa optimointi kannattaa

Laitteiden käyttöiän aikana niiden ympäristövaikutukset muodostuvat energiankäytöstä, eli älylaitteiden ja sovellusten sekä viestintäverkkojen ja datakeskusten kulutuksesta. Jokainen teknologisia ratkaisuja suunnitteleva ja toteuttava asiantuntija ja yritys voi siis olla osa muutosta.

Tekemistä on vielä: tutkimuksemme osoittaa, että jopa 59 % organisaatioista ei ota ympäristönäkökulmaa huomioon teknologiakehityshankkeissaan. Vain 19 % mittaa ympäristövaikutuksia, joita järjestelmien ja sovellusten suunnittelusta kertyy ennen tuotantovaihetta ja ainoastaan 21 % mittaa valmiiden sovellusten energiankulutusta.

Miten sitten suunnitella ympäristövastuullisempia teknologiaratkaisuja? Tässä käytännön esimerkkejä:

Sovellukset ja data

Kaikki alkaa sovellusarkkitehtuurista. Tarvitsemmeko todella kaikkia käytössä olevia sovelluksia vai valitsemmeko käyttöön vain hyödyllisimmät? Hyvä organisaation datanhallintakyvykkyys taas luo pohjan energiatehokkaalle data-arkkitehtuurille.

Tietoverkot

Tiedonsiirto tarjoaa optimointimahdollisuuksia. Pelkästään siirtymällä reunalaskentaan (edge computing) yritys voi vähentää energiankulutusta selvästi viemällä datan käsittelyn ja laskennan lähemmäs sen lähdettä. Vain 15 % yrityksistä hyödyntää tätä.

Pilvipalvelut

Siirtymä perinteisistä datakeskuksista julkipilveen tuo monia etuja, kuten säästöjä sähkölaskuissa. Datan säilyttämisellä on kuitenkin ympäristövaikutuksia silloinkin, kun se ei enää tapahdu omassa konesalissa. Tutkimuksemme paljasti, että 60 % yrityksistä ei ole vielä toteuttanut pilviratkaisujaan ympäristövaikutukset huomioivalla arkkitehtuurilla.

Pilvialustalle siirtymisen yhteydessä tulisi huomioida myös sen päällä ajettavien sovellusten modernisointi. Ei riitä, että tehottomia ratkaisuja viedään pilveen sellaisenaan, vaan arkkitehtuuri tulisi suunnitella uudelleen mahdollisimman energiatehokkaaksi ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi.

Yritysten mukaan tehokkaimpia käytännön keinoja IT-hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat:

1. energiatehokkaat serverit,
2. sovelluskehittämisen ja sovellusten käytön optimointi (energiatehokas sovellus- sekä data-arkkitehtuuri)
3. datakeskukset sekä niiden käytön optimointi analytiikan avulla
4. tekoälyn käyttö laitteiden jäähdyttämisen optimointiin
5. ympäristön huomioiva pilviarkkitehtuuri sekä
6. teknologisten laitteiden energiansäästöominaisuudet (esimerkiksi automaattinen sammutus).

Kuinka hyvin IT:n vastuullisuusteemat tiedostetaan Suomessa?

Suomen valtio on ottanut kantaa ympäristövaikutuksiin vuonna 2021 julkaistussa ICT-ilmastostrategiassa. Suomi tähtää teknologiaosaamisella globaalien ilmasto-ongelmien ratkaisijaksi, ja silloin myös IT:n omat vaikutukset on huomioitava.

Yritysten välillä on suuria eroja eri maissa. Kun selvitimme, miten moni johtajista on tietoinen yrityksensä IT-hiilijalanjäljen merkityksestä organisaation kokonaispäästöihin, Suomi piti kärkipaikkaa yhdessä Tanskan (66 %), Intian (60 %) ja Alankomaiden (51 %) kanssa. Ruotsissa vastaava osuus oli vain 20 %.

Suomessa ja Tanskassa on myös muita maita tyypillisempää, että vastuullisuuskysymykset kuuluvat yrityksen hallituksen agendalle. Norjassa puolestaan ollaan aloitteellisempia tai jo sitoutuneempia konkreettisiin tekoihin IT:n hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Kaikesta huolimatta Suomessa vain hieman yli kolmannes vastaajista kertoo laskevansa IT-toimintojensa hiilijalanjäljen, ja vain 10 % on laatinut IT:n vastuullisuusstrategian.

Miksi ympäristövastuullisuus ei ohjaa IT-ratkaisuja?

Yli puolet yritysten johtajista kokee, ettei heidän organisaatiossaan ole riittävää osaamista ympäristöystävällisempien IT-toimintamallien käyttöönottamiseksi. Myös vihreämmän infrastruktuurin kustannukset huolettavat monia.

Muita kyselyssämme esiin nousseita huolia olivat liiketoiminnan jatkuvuus siirtymätilanteissa, kun vanhoille järjestelmille haetaan vaihtoehtoja, sekä epävarmuus monien vaihtoehtoisten investointien äärellä.

Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että IT:n ympäristövastuullisuuteen satsaaminen tuo selviä hyötyjä. Kestävyyden huomioinnissa pisimmälle ehtineet kirivät muita selvästi korkeammalle näillä mittareilla:

• Yrityksen ESG-pisteytys (Environmental, Social & Governance)
• Brändimielikuva
• Asiakastyytyväisyys
• Ympäristövastuullisuuden tuomat verohyödyt

Tiekartta kohti ympäristövastuullista IT:tä

• Aloita nykytilanteen arvioinnista. Selvitä ja mittaa yrityksesi teknologiaratkaisujen nykyinen ympäristöjalanjälki ja luo uusi visio ja strategia, joka on linjassa yrityksesi vastuullisuusstrategian sekä globaalin kestävyysstrategian kanssa. Määritä tavoitteet sekä mittarit muutosmatkaa varten.
• Luo johtamis- ja hallinnointimallit ympäristövastuullisen IT:n ympärille. Sitouta sidosryhmät mukaan ja kokoa erillinen tiimi nimetyistä vastuuhenkilöistä. Nivo ympäristönäkökulmat yhteen bisnesmallisi ja IT-strategiasi kanssa.
• Jalkauta ympäristövastuullisen IT:n toimintamallit. Luo kulttuuri, jossa jokainen ymmärtää kestävyyteen liittyvät ongelmat ja ympäristövastuullisuuden tuomat hyödyt. Kiinnitä huomiota sovellusten arkkitehtuuriin ja tekoälyä ruokkivan datan hallintaan. Aseta ympäristövastuullisuus IT-hankintojen kriteeriksi ja valitse kumppaniksi sellaisia, jotka pystyvät läpinäkyvästi mittaamaan ja jakamaan oman toimintansa hiilijalanjäljen. Myös teknologian hiilijalanjäljen osalta on merkittävää ymmärtää, mitata ja optimoida ympäristövaikutuksia koko arvoketjun läpi. Valitse ja skaalaa monien joukosta ne toimintamallit, jotka tuovat parhaat tulokset.

Yhteenveto

Digitaalisuuteen ja tekoälyyn kohdistuu suuria odotuksia ilmastokriisin ratkaisemiseksi, mutta kuinka kestävällä pohjalla digitaalisuus itsessään on? Tekoäly, pilvialusta tai tehokkaampi datan käsittely eivät automaattisesti ole synonyymejä kestävälle kehitykselle.

IT-ratkaisujen energiankulutuksen kasvaessa myös tietoisuus IT:n omasta hiilijalanjäljestä kasvaa. Teknologian vihreä vallankumous on jo näköpiirissä, mutta moni yritys empii vielä sen suhteen, kenen agendalla vastuullisuus oikeastaan on, miten sitä tulisi mitata ja miten ratkaisuja otetaan käyttöön.

Tarjolla on kuitenkin monia keinoja optimoida IT:n ympäristökuormitusta. Osa keinoista on hyvin yksinkertaisia, kuten laitteiden energiansäästöominaisuuksien hyödyntäminen tai niiden kierrätysasteen nostaminen. Osa taas edellyttää uudenlaista ymmärrystä esimerkiksi pilvipalvelujen ja kokonaisten IT-arkkitehtuurien optimoimisesta. Kuten ympäristövastuullisuudessa yleensäkin, merkittävää on sekä laitteiden että ohjelmistojen osalta hiilijalanjäljen läpinäkyvä mittaaminen ja optimointi koko niiden arvoketjun läpi.

Miksi juuri nyt kannattaa kiinnittää huomio yrityksesi IT:n ympäristövaikutuksiin? Lue globaalin tutkimuksemme tulokset:

Author

Roosa Säntti

Head of Insights & Data

Email: roosa.santti@capgemini.com