Miksi pilvialustoille kannattaa laatia oma hallintamalli?

Jos olette ottaneet käyttöön pilvialustoja, kuten luultavasti olette, pilvihallintamalli on teille ajankohtainen aihe. Miksi pilvialustat tarvitsevat erillisen hallintamallin ja kuinka pilvi saadaan tukemaan liiketoiminnan tavoitteita?

Jopa meillä pitkälle digitalisoituneessa Suomessa olisi parannettavaa pilven hallinnassa, jotta liiketoimintahyödyt saavutettaisiin oikeasti ja tehokkaasti. Pilvihallintamalli eli cloud governance model on yrityksen työntekijöiden ja kumppanien käyttöön tarkoitettu malli ja käytäntökokoelma pilvipalveluiden hankintaan, käyttämiseen ja kehittämiseen. Pilvihallintamalli mahdollistaa ja helpottaa paitsi pilven operointia, myös pilven kanssa epäsuorasti työskentelevien työtä.

Lataa Pilvihallintaopas – toimintamalleja pilven parempaan hyödyntämiseen 

Miksi pilvihallintamallia tarvitaan niin kipeästi

Suomalaisissa yrityksissä pilvialustoja on otettu käyttöön todella laajasti, mutta valitettavan moni on mennyt pilveen vähin varustein. Jos pilvialustojen käyttöä ei ole suunniteltu kunnolla tai niiden hallinta jää epäyhtenäiseksi, jää pilven potentiaalia hyödyntämättä. Pahimmassa tapauksessa tietoturva vaarantuu.

Iso syy sille, miksi pilvihallintamalli puuttuu tai pilvihallinta on retuperällä, on yritysten hitaus ymmärtää pilviarkkitehtuurin kompleksisuutta. Pilviarkkitehtuuri eroaa perinteisestä niin paljon, että samoilla työkaluilla ei enää pärjää – ei sen enempää tietoturvan kuin esimerkiksi DevOpsinkaan kanssa

Siinä missä omaa konesalia oli mahdollista hallita ja optimoida itse, pilvipalveluiden käyttäminen tuo mukanaan useita kumppanuuksia. Pilvessä vastuu esimerkiksi tietoturvasta on jaettu kaikille osapuolille. Siksi tarvitaan hallintamalli, joka kattaa kaikki yhteiset linjat ja toimintatavat. Pilven hallintaan liittyvien roolien jakaminen ja tunteminen on kriittistä hallinnan onnistumisen kannalta.

Pilvialustojen käyttäminen helpottuu ja tehostuu kaikilla

Arjessa pilvihallintamalli on työkalu ongelmatilanteiden ratkomiseen. Sen avulla jokaisen osaston ja tiimin ei tarvitse ratkaista tilanteita yksitellen, eikä jokaiseen yhteyteen tarvitse kehittää omaa ratkaisua, kun hallintamallissa on määritelty toimintaperiaatteet.

Pilvialustat voivat tuoda yritykselle säästöjä verrattuna omaan kapasiteettiin, mutta vain, jos alustoja käytetään oikein ja kustannuksia optimoidaan jatkuvasti. Jos jokaisessa yksikössä ostetaan lisää pilvikapasiteettia tarpeen tullen, voi organisaatiolla yhtäkkiä olla iso lasku. Pilvipalveluiden ostaminen on tavallaan liiankin helppoa, mistä saattaa seurata yritykseen varjo-IT:tä eli shadow tai rogue IT:tä

Yritysten pilvikypsyys voi olla korkealla tasolla, mutta se yksin ei riitä takaamaan, että pilvestä saadaan kaikki hyöty irti. Pilvialustojen mahdollistamista toimintatavoista esimerkiksi pilvinatiivius ja cloud DevOps ovat yhä alihyödynnettyjä. Pilven mahdollisuuksia ja etuja voisi luetella kymmenittäin, mutta ne kaikki vaativat sen, että perustukset ovat kunnossa eikä pilveä käytetä ad hoc -periaatteella.

Pilvihallintamalli kannattaa omaksua pilvisiirtymän vaiheesta riippumatta

Pilvihallintamalli kannattaa laatia silloin, kun pilvialustoja otetaan käyttöön; mitä varhemmin sen parempi. Myöhemminkään ei ole myöhäistä alkaa tehostaa pilven hallintaa ja valjastaa pilvialustat liiketoiminnan hyötyjen tavoittelemiseen.

Kuinka pilvihallintamalli sitten tukee pilvialustojen kustannusoptimointia? Kuinka se auttaa ratkaisemaan tietoturvan haasteita? Kokosimme pilvihallintamallin laatimisen tueksi oppaan ”Pilvihallintaopas – toimintamalleja pilven parempaan hyödyntämiseen”.

Kirjoittaja Carrick von Schoultzin ydinosaamista ovat arkkitehtuurit, pilvialustojen hallintamallit ja pilvistrategia. Viime vuosina hän on auttanut lukuisia erikokoisia yrityksiä ottamaan ensiaskeleet pilveen. Erityisesti Carrickilla on kokemusta Microsoftin Azure-pilvialustasta.