Emmi

Kokonaisarkkitehti rakentaa siltoja ihmisten, prosessien ja teknologian välille

Emmi Stubin työskentelee kokonaisarkkitehtina, jonka työhön kuuluu ihmisten, tiedon ja prosessien yhteispelin hallintaa sekä kehittämistä. Mutta miten sähkömagnetiikan diplomi-insinööri päätyi konsultiksi, ja mitä kokonaisarkkitehti (Enterprise Architect) oikeastaan tekee?

Miten päädyit Capgeminille kokonaisarkkitehdiksi?

Se onkin hyvä kysymys. Olen tällainen IT-jokapaikanhöylä, jonka työura on pikkuhiljaa ja vähän vahingossakin muotoutunut kokonaisarkkitehdin rooliin.

Olen opiskellut sähkömagnetiikan diplomi-insinööriksi, aloittanut aikoinaan IT-alalla koodarina, kehittänyt tiedonhallinnan tuotteita ja päässyt edistämään mm. ERP-käyttöönottoja alustan teknisenä tuoteomistajana.
Ennen kuin aloitin Capgeminilla marraskuussa 2023, työskentelin pääarkkitehtina julkishallinnon puolella. Eli monenlaisten mutkien kautta, mutta kaikkien vaiheiden jälkeen päämäärä tuntuu ihan loogiselta. Tässä roolissa saan käyttää monia matkan varrella rakentuneita vahvuuksia.

Mikä Capgeminissa veti puoleensa?

Mielenkiintoiset asiakkaat ja mahdollisuus tehdä töitä suoraan heidän kanssaan, keskittyen käsillä olevaan projektiin.

Työskentelin aiemmin yhden organisaation kehittämisen parissa, ja työtä oli ajoittain vaikea rajata. Pääsy asiakasrajapintaan edistämään tiettyjä määriteltyjä kehitysprojekteja antoi työlle selkeämmät raamit, joiden sisällä voin antaa kaikkeni juuri kyseisen haasteen ratkaisemiseksi.
Capgeminilla asiakkaat vaihtelevat julkisen sektorin toimijoista Suomen suurimpiin pörssiyhtiöihin. Täällä saa ja pitää oppia koko ajan uutta, koska asiakkaiden tarpeet ovat kovin erilaisia. Ei siis mennä vain paikalle ja rakenneta samaa taloa joka kerta, vaan otetaan ympäristö ja muuttujat huomioon: joskus rakennetaan hiekkamaalle ja joskus pinnan alta löytyy kova peruskallio.
Näiden lisäksi globaalius ja silti helposti lähestyttävät eurooppalaiset arvot tuntuivat omilta.

Mitä kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa?

Kokonaisarkkitehtuuri on minulle ihmisten, tiedon ja prosessien yhteispelin hallintaa ja kehittämistä. Nämä kolme linkittyvät organisaatioissa toisiinsa hyvin tiukasti ja usein myös tavoilla, joita on vaikea nähdä pinnalta käsin.

Ihmiset, tieto ja prosessit kohtaavat joka päivä lukemattomilla eri tavoilla. Yksi konkreettinen ilmentymä tästä ovat organisaation tietojärjestelmät, jotka ovat usein keskeisessä roolissa kokonaisarkkitehdin työssä. Esimerkiksi kun organisaatio ottaa käyttöön uuden järjestelmän, pitää arvioida mihin kaikkialle muutos vaikuttaa.

Kokonaisarkkitehtuuri kattaa muutoksen strategisen tason (toimintaperiaatteet, johtaminen, ym.), järjestelmätason (miten kokonaisuudet toimivat yhdessä) sekä teknologiatason (mitä teknisiä ratkaisuja on käytössä) näkökulmat. Tavoitteena on muodostaa selkeä ymmärrys siitä, mikä muuttuu kun jostain systeemin nurkasta vedetään.

“Tavoitteena on muodostaa selkeä ymmärrys siitä, mikä muuttuu kun jostain systeemin nurkasta vedetään.”

Mitä kokonaisarkkitehti tekee käytännössä?

Kompleksisuuden takia kokonaisarkkitehdin työ voi ottaa monta muotoa. Lähes aina työ kuitenkin linkittyy tavalla tai toisella jonkin tietojärjestelmän muutokseen tai vaikka regulaation vaikutuksiin tietojenkäsittelylle. Ehkä tästä syystä usein puhutaankin IT-arkkitehdin työstä.

Lyhyesti sanottuna kokonaisarkkitehdin työ on monimutkaisten kokonaisuuksien konkretisoimista johonkin tarpeeseen. Jos kyseessä on vaikkapa järjestelmän uudistushanke, niin kokonaisarkkitehdin vastuulla on teknisen ratkaisun reunaehtojen määritys. Strategiseen päätöksentekoon kohdistuvassa projektissa kokonaisarkkitehdin tehtävänä on puolestaan muodostaa suuntaviivoja, jotka ohjaavat organisaatiota tavoitteisiinsa.

Näitä on lähestyttävä täysin eri tavoilla. Tilanne on vähän sama kuin taloa rakentaessa: sähkäri tarvitsee ihan erilaisia tietoja kuin vaikka kaupungin rakennuslautakunta. Kummallekin pitää pystyä muodostamaan selkeä kuva tarpeista, ja sitten on vielä muita sidosryhmiä, joihin valinnat vaikuttavat.

Harvassa projektissa tulee koko skaala vastaan, teknisestä strategiseen. Yksi työn parhaita puolia on juuri vaihtelevuus. Se, että välillä saa tutkia nippelitason teknisiä vaihtoehtoja ja toisinaan innovoida ja kehittää isoa kuvaa.

“Yksi työn parhaita puolia on vaihtelevuus. Se, että välillä saa tutkia nippelitason teknisiä vaihtoehtoja ja toisinaan innovoida ja kehittää isoa kuvaa.”

Mikä on palkitsevinta työssäsi? Entä haastavinta?

Palkitsevinta on asiakkailta tuleva suora palaute. Siitä kokee, että saa olla kiinni asiakkaalle merkityksellisessä muutoksessa. Kokonaisarkkitehti on se henkilö, joka nousee helikopteriin ja katsoo, että junat menevät oikeaan suuntaan ilman törmäyksiä. Tässä roolissa pystyy tuomaan esiin sellaisia huomioita, joita muut eivät havaitse päivittäisessä työssään. Näiden ahaa-elämysten tuottaminen ei käy koskaan tylsäksi.

Haastetta tuovat monimutkaisuus ja asiayhteyksien mielenkiintoisuus. Työn eri palasiin on helppo upota, jos itsensä johtamisen ote lipsuu, tai jos ei näe minkä asian kehittäminen tuottaisi eniten lisäarvoa. Tässä työssä ei myöskään aina pääse valitsemaan juuri sitä itselleen kivointa tai trendikkäintä vaihtoehtoa esimerkiksi uudeksi teknologiaksi, vaan täytyy pitäytyä tiukasti organisaation tarpeissa.

Suuri osa työstä on kokonaisuuksien visualisointia ymmärrettävään muotoon, mikä voi olla melkoista pähkäilyä, mutta onnistuessaan tuo arvokasta selkeyttä sekä itselle että asiakkaalle.

“Kokonaisarkkitehti on se henkilö, joka nousee helikopteriin ja katsoo, että junat menevät oikeaan suuntaan ilman törmäyksiä.”

Mitkä ovat kokonaisarkkitehdin tärkeimmät ominaisuudet?

Ratkaisukeskeisyys, eli kyky tuoda esiin erilaisia skenaarioita sekä niiden plussia ja miinuksia. Ongelmanratkaisukyvyn on ulotuttava teknisestä strategian tasolle.

Vuorovaikutustaidot ja empatia, koska iso osa työstä on ihmisten johtamista. Erilaisia tarpeita pitää pystyä ymmärtämään ja omat havainnot tehdä selkeiksi esimerkiksi projektipäällikön tai johtoryhmän näkökulmasta.
Vaikka kokonaisarkkitehdin ei tarvitse olla teknologisten yksityiskohtien syväosaaja, niin vahva ymmärrys esimerkiksi toiminnanohjauksen ja asiakkuudenhallinnan järjestelmistä on tarpeen. Jos ajatellaan teknologioiden tasolla, niin ainakin yksi isoista pilviratkaisuista (Azure, AWS, GCP) on syytä olla hallussa. Ylipäätään Microsoftin ekosysteemi hallitseva suomalaisissa organisaatioissa, joten sen yhteyksien ymmärtäminen auttaa paljon.
Kaiken kaikkiaan kokonaisarkkitehti on tietynlainen liiketoiminnan ja teknologian siltojen rakentaja, mutta kuvassa on myös muita omanlaisen perspektiivin rooleja, kuten vaikka tietosuojalain asiantuntijat, joiden näkökulma pitää pystyä huomioimaan. Esimerkiksi teollisuudessa ja pankkitoiminnassa regulaatio on isossa roolissa, joten kokonaisarkkitehdin pitää pystyä konkretisoimaan mitä vaikkapa GDPR tarkoittaa kehitettävän ratkaisun tai prosessin kannalta.

Miten näet kokonaisarkkitehtuurin tulevaisuuden?

Arkkitehtuuri on päätöksenteon väline, mutta sitä tehdään vielä teknologia- ja organisaatiokeskeisesti. Haluaisin viedä tekemistä enemmän asiakaslähtöiseen suuntaan, jossa isot teemat kuten tekoäly ja vastuullisuus ovat vielä vahvemmin ja läpinäkyvämmin mukana.

Lopulta toimivan arkkitehtuurin päätavoite on tuottaa asiakkaan kannalta arvokkaita prosesseja ja toimintamalleja. Asiakkaat taas ovat ihmisiä, joten toivoisin että projekteissa tehdään entistä näkyvämmäksi ihmiskeskeinen taso, joka ottaa huomioon erilaisia elämäntapahtumia ja –tilanteita, jotka vaikuttavat eri osien välisiin yhteyksiin.
Eli ihminen pois marginaalista ja kehittämiseen mukaan lisää palvelumuotoilun hyviä elementtejä. Tämän tason sisällyttäminen vaatii toki organisaatiolta aikamoista ajatustyötä ja paljon kypsyyttä, mutta lisäisi mielestäni kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen puuttuvan palasen.

Miten kuvailisit Capgeminin kulttuuria?

Vahvimpana tulee mieleen aito monimuotoisuus, joka näkyy ja kuuluu myös täällä Suomen toimistolla. Olen ollut globaaleissa yrityksissä ennenkin, mutta tämä ei ole tullut yhtä vahvasti esiin minkään edellisen työn suomalaisessa arjessa. Erilaisista taustoista ja persoonista huolimatta koen, että kaikki työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen.

Nostaisin myös työn ja vapaa-ajan tasapainon, jonka toteutumista esihenkilöt oikeasti tukevat ja nostavat esiin yhteisissä seurantapalavereissa.
Ja vaikka organisaatio on globaali, niin mielestäni byrokratia on suhteellisen vähäistä. Suomen porukassa omille ajatuksille voi hakea vastakaikua ihan ylintä johtoa myöden.

Kenen kannattaa hakea Capgeminille töihin ja miksi?

Meidät ehkä tunnetaan parhaiten junioreiden ponnahduslautana konsultin uralle, mutta oman taustani takia haluan korostaa tässä mahdollisuutta myös kokeneemmille tekijöille.

Jos kaipaat vuosien varrella kertyneelle osaamisellesi asiakaskeskeistä ja projektimuotoista käyttöä, niin Capgeminilla on varmasti tarjota mielenkiintoista tekemistä. Arkkitehtuurin lisäksi esimerkiksi projektijohtajan ja analyytikon taustoilla voi löytää meidän talosta useita uusia kehityspolkuja. Tähän vielä annos kunnianhimoa ja oppimisen halua, niin varmasti löydät meidän talosta mielekkäitä haasteita.

Mitä haluat sanoa henkilölle, joka on kiinnostunut kokonaisarkkitehdin tehtävistä?

Verkostoituminen kannattaa, eli koita etsiä kokonaisarkkitehtuuriin paneutunut mentori joko omasta organisaatiosta tai vaikka LinkedInistä. Lähestymällä ihmisiä saat pallotella ajatuksia arkkitehtuurin eri tasoista ja kehittämisestä, ja voit löytää seuraavan askeleen kohti kokonaisarkkitehdin työtä.

Muista, että valmista kokonaisarkkitehdin muottia ei ole, vaan tehtävässä voi menestyä hyvin erilaisilla taustoilla. Ainakin IT-, koodaus- ja ERP-kokemus ovat hyviä lähtökohtia. Ylipäätään aiemmat työt ja opinnot asioiden parissa, jotka linkittyvät moneen eri prosessiin ja tietoon.

Kaikkia arkkitehtuurin tasoja ei toki tarvitse heti hallita täydellisesti, vaan projektityössä voi lähteä liikkeelle tietyn alueen palasista ja laajentaa sitä mukaa kun kokemus karttuu.

Itsekin lähdin ensiksi kyselemään kiinnostaisiko oma profiili, joten kannustan kontaktoimaan mielenkiintoisia henkilöitä ja yrityksiä avoimella mielellä. Vaikka juuri nyt ei olisi oikea hetki, niin palaset saattavat loksahtaa paikoilleen myöhemmin.

“Muista, että valmista kokonaisarkkitehdin muottia ei ole, vaan tehtävässä voi menestyä hyvin erilaisilla taustoilla.”