Skip to Content

Pilvipalveluiden ympäristövaikutus IT:n ja liiketoiminnan kehittämisessä

Capgemini
29 Sep 2022

Jos globaali IT olisi maa, se kipuaisi sähkön kulutuksessa kolmannelle sijalle Kiinan ja USA:n jälkeen. Yksi pilvitransformaation keskeisistä tavoitteista on optimoida IT:n päästöjä ja ympäristövaikutusta.

Tässä artikkelissa tarkastelemme kolmea ulottuvuutta, joiden kautta pilvipalveluiden käyttö edistää liiketoiminnan – olipa kyse teollisuudesta, kaupasta tai vaikka televiestinnästä – päästöjen minimointia ja organisaation ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Miksi pilvisiirtymä ylipäätään kannattaa?

Kertauksena, pilvi on “parempaa ATK:ta” kuin paikallinen IT, koska:

  • Pilven kapasiteetti on käytännössä rajaton ja skaalautuu tehokkaasti ylös ja alas
  • Pilvi mahdollistaa nopeamman liiketoiminnan kehittämisen, kokeilut ja innovaatioiden viemisen markkinoille
  • Pilvi tukee palvelullistamisen kehitystä, eli uusien palvelumallien tuomista osaksi tarjoomaa
  • Pilviteknologia tarjoaa tietoturvallisen keinon varastoida, analysoida ja käyttää dataa

Näistä merkittävistä eduista huolimatta esimerkiksi teollisuuden toimijat käyttävät lähes aina jonkinlaista pilven (cloud) ja paikallisen IT:n (on-premises) yhdistelmää, koska osan ydintoiminnoista täytyy sijaita tuotannon välittömässä läheisyydessä. Tällaisilla hybridiratkaisuilla on perusteensa, eli kaikkea dataa ei (ainakaan vielä tänä päivänä) kannata pakottaa pilveen.

Ympäristövaikutusten kannalta erot paikallisen IT:n ja pilven välillä ovat kuitenkin selvät.

Lue myös: Liiketoimintapäättäjän opas pilvinatiiviin kehittämiseen

Pilvipalvelun tuotannosta syntyvä positiivinen ympäristövaikutus

Ensimmäinen positiivisia ympäristövaikutuksia aikaansaava ulottuvuus löytyy pilvipalveluita tarjoavan yrityksen päästä. Pilvijättien – etunenässä Microsoft (Azure), Amazon (AWS), ja Google (GCP) – datakeskukset syövät niin valtavia määriä energiaa, että toimijoiden on ollut pakko opetella optimoimaan kaikkea energiankulutukseen liittyvää.

Esimerkiksi nämä pilvidatakeskusten seikat puoltavat entistä laajempaa pilvipalveluiden hyödyntämistä:

  • Pilvidatakeskusten energiatehokkuuteen investoidaan jatkuvasti
  • Suuret datakeskukset pyörivät pääsääntöisesti hiilivapaalla sähköllä
  • Keskusten lämpötila on optimoitu ja lämmön talteenotto on tehokasta
  • Muut energiatehokkuutta lisäävät toimintamallit, kuten vapaan kapasiteetin poolaus ja tarpeettoman laskentatehon väliaikainen käytöstä poistaminen

Kun yrityksesi käyttää pilvipalveluita, voit odottaa että hyödyntämäsi pilvikapasiteetin ympäristövaikutukset on painettu niin alas kuin mahdollista.

Keskitetty julkipilvi on vihreä vaihtoehto siihen verrattuna, että jokainen yritys käyttäisi omia datakeskuksiaan, jolloin ympäristövaikutusten huomiointi pilvilaskennan tuottamisessa olisi hyvin vaihtelevaa. Samalla keskitettyjen pilvipalveluiden skaalaedut nousevat omalle tasolleen myös muussa tehokkuudessa.

Pilven tuomat mahdollisuudet kestävän IT:n kehittämiseen

Kävimme jo alussa läpi, millaista parannusta pilviteknologia tuo perinteiseen IT-infraan nähden yleisellä tasolla. Kestävyyden näkökulmasta tarkasteltuna hyötyjä löytyy vielä iso nippu lisää – tässä muutama tärkeimmistä:

Pilvikapasiteetin tehokas allokointi

Pilven alustapalvelut (PaaS, Platform as a Service) jakavat kapasiteettinsa tehokkaasti sitä käyttävien tahojen kesken. Yksittäiselle yritykselle tämä tarkoittaa, että sen käytössä on aina juuri oikea määrä kapasiteettia. Kaikella IT:llä on hiilijalanjälkensä, joten mitä tarkemmin myös pilvikapasiteetin käyttö voidaan sovittaa tarpeeseen, sitä vähemmän ylimääräisiä päästöjä aiheutuu. Myös pilvessä sijaitsevien kehitys- ja testiympäristöjen sammuttaminen silloin kun niitä ei tarvita, vähentää päästöjä (ja kustannuksia) huomattavasti. Esimerkiksi 10 tunnin päivittäinen ‘uptime’ (24 tunnin sijaan) vähentää viikkokohtaisia päästöjä noin 60%.

Mukautuva arkkitehtuuri

Pilviratkaisujen mahdollistama ketterä IT-arkkitehtuuri tuo oman lisänsä tehokkuuteen. Esimerkiksi järjestelmän pilkkominen mikropalveluihin (microservices) antaa IT:lle vapaammat kädet pilviratkaisun osien hallintaan, jolloin kunkin järjestelmän osan kapasiteetti voidaan määrittää muista riippumattomasti. Niin sanotut kontit (containers) tuovat niin ikään joustoa palvelukehitykseen, sillä niitä voidaan kehittää, testata ja viedä tuotantoon samaan tapaan eri ympäristöissä. Serverless-tietojenkäsittelymallissa palvelualusta hoitaa alla olevan laskentakapasiteetin säätämistä sovellusten kuormituksen mukaan, mikä avaa oven pilvinatiivien sovellusten rakentamiseen ja ylläpitoon.

Sovellusportfolion optimointi

Yhdessä tehokkuutta lisäävän arkkitehtuurin kanssa, pilven valmiit sovellukset ja komponentit vähentävät uusien ja erillisten järjestelmien rakentamisen ja ylläpidon tarvetta, mistä aiheutuu lisää päästövähennyksiä. Pilvisiirtymän myötä jotkin järjestelmät voidaan ajaa alas, tai useampi toiminto voidaan konsolidoida yhden sovelluksen alle. Sovellusportfolion optimoinnissa keskeisiä kysymyksiä ovat mm: mitkä sovellukset on järkevää siirtää pilveen, miten portfoliota voidaan yksinkertaistaa, ja millä on suurin vaikutus kustannuksiin ja päästöihin. Capgeminin eAPM (economic Application Portfolio Management) on yksi tapa löytää vastaukset ja aloittaa matka kohti paremmin organisoitua ja ympäristöystävällistä sovellusportfoliota.

Yhteistyömme Valmetin kanssa on hyvä esimerkki siitä, miten sovellusportfolion optimointi auttaa toteuttamaan liiketoiminnan kasvua tukevaa IT-strategiaa.
Lue asiakastarina –>

Yllä listattujen pilven etujen yhdistäminen pilvikapasiteetin tuotannon ympäristöystävällisyyteen aiheuttaa jo merkittävän muutoksen organisaation IT-jalanjäljessä. Pilviteknologiasta on kuitenkin saatavilla vielä kauaskantoisempaa tukea ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.

Kohti ympäristövastuullista liiketoimintaa

Kolmas ulottuvuus pilven ympäristöystävällisyydessä koskee uusien, kestävyyttä ja liiketoimintaa tukevien prosessien, tuotteiden ja palveluiden kehittämistä.

Pilviratkaisujen mahdollistama ketteryys voidaan kohdistaa esimerkiksi teollisuusyrityksen omien tuotannon päästöjen minimointiin, tai sillä voidaan edistää palvelukehitystä, joka auttaa asiakkaita käyttämään koneita ja laitteita mahdollisimman vähäpäästöisesti ja korkealla käyttöasteella.

Ympäristöystävällisyyden kasvattamiseen on lukemattomia keinoja, varsinkin kun tarkastelussa on koko arvoketju. On myös hankkeita, joissa pilven ja paikallisen IT:n ero ei ole suuri. Esimerkiksi materiaalinhallinnan ja –hukan optimointi onnistuu käytännössä yhtä hyvin kummallakin.

Monessa tapauksessa pilvestä on kuitenkin saatavilla merkittäviä lisähyötyjä, jotka mahdollistavat sellaisia kokeiluja ja projekteja, jotka olisivat aiemmin olleet liian kalliita tai vaikeita toteuttaa. Pilviratkaisujen valikoimasta löytyy valmiiksi paketoidut palvelut esimerkiksi tekoälyn (AI), koneoppimisen (ML) ja asioiden internetin (IoT) hyödyntämiseen innovoinnissa, tehtaan seurannassa, mittaamisessa ja optimoinnissa. Kun toimintaa voidaan seurata ja ennustaa tarkemmin, myös päästöjen vähentäminen helpottuu.

Lue myös: Minimoi IT:n ympäristövaikutukset osana yrityksesi vastuullisuusstrategiaa

Yhteenveto: miksi pilvisiirtymää ei kannata viivästyttää?

Pilvipalvelut tukevat siis ympäristötavoitteita datakeskusten energiatehokkuuden, joustavien IT-ratkaisujen, sekä kestävien liiketoiminnan innovaatioiden myötä. Kyse ei ole vain tietotekniikasta, vaan parhaimmillaan koko yrityksen tulevaisuuden visiota mahdollistavasta muutoksesta. Samalla resurssitehokkuus auttaa parantamaan suhteellista kilpailukykyä nousevien materiaali- ja energiakustannusten toimintaympäristössä.

Mitä kauemmin IT-investoinnit tehdään huomioimatta ympäristönäkökulmaa, sitä kauemmin heitetään euroja hukkaan. Paineet kestävää liiketoimintaa kohtaan tulevat vain kasvamaan, joten investoinnit kannattaa tehdä jo nyt tätä silmällä pitäen. Muuttuvasta säätelystäkin johtuen lopullisia pilvitransformaation hyötyjä on vaikea edes täysin ennakoida, ja useissa tapauksissa investointien takaisinmaksu on nopeampaa kuin alun perin kuviteltiin.

Pilvitarjoajan päässä luotu ympäristöhyöty tulee pilvisiirtymän mukana annettuna. Kysymys kuuluukin, kuinka pitkälle teidän organisaatio on valmis menemään kahden jälkimmäisen ulottuvuuden edistämisessä?

Mitä voisitte tehdä pilven avulla toisin – ympäristöystävällisemmin – liittyen IT-ratkaisuihin ja liiketoiminnan kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa?

Capgeminilla on kokemusta pilvitransformaatioista ja IT-strategioista, joiden myötä asiakkaamme mm. valmistavassa teollisuudessa ja kaupan alalla ovat onnistuneet vauhdittamaan kestävän liiketoiminnan kehitystä. Vaihdamme mieluusti ajatuksia aiheesta.

Pasi Mäkinen

Delivery Architect Director

Timo Rantalainen

Head of Cloud & Enterprise Solutioning