Vuonna 2020 puhuttiin hyperautomaatiosta – muuttuiko mikään?

Publish date:

Hyperautomaatio on ollut vuonna 2020 kaikkien huulilla. Erityisesti liiketoimintaprosessien automaation parissa työskentelevät asiantuntijat keskustelevat teemasta alati, vaikka ilmiön juuret juontavat jo muutaman vuoden takaisiin automaatiohankkeisiin ja ohjelmistorobotiikkaan. Onko hyperautomaatio ja siitä kirvonnut keskustelu tuonut mitään uutta yritysten automaatiohankkeisiin? Tässä kirjoituksessa ohjelmistorobotiikan pioneeri Jaakko Lehtinen pureutuu aiheeseen perin pohjin ja haastaa yritykset pohtimaan omaa suhdettaan automaatiohankkeisiin.

Mitä on hyperautomaatio

Itse kuulin uuden sanan hyperautomaatio ensimmäisen kerran lokakuussa 2019. Tutkimusyhtiö Gartner listasi tuolloin 10 tärkeintä strategista teknologiatermiä vuodelle 2020, ja listan ykkössijalla komeili uusi termi Hyperautomation. Gartnerin mukaan hyperautomaation ideana on soveltaa kehittyneitä teknologioita, kuten tekoälyä ja koneoppimista, prosessien automatisointiin ja ihmisten suorituskyvyn parantamiseen – ja siten laajentaa automaatiototeutusten kattavuutta verrattuna minkään yksittäisen työkalun käyttöön. Kuulostaako tutulta?

Kaikki alkoi ohjelmistorobotiikasta (2013-)

Hyperautomaatiojulistukseen johtanut tapahtumaketju tavallaan alkoi ohjelmistorobotiikasta (RPA). Hakukoneeseen termin syöttämällä löytää lähinnä osumia, jotka johtavat samoille tiedonlähteille kuin RPA-hakutuloksetkin.

RPA-teknologiatoimittajien lupaus jo vuonna 2014 oli, että yhdellä välineellä voidaan yhtäkkiä helposti, halvalla ja ilman teknisiä taitoja automatisoida melkein kaikki manuaalinen tietokoneella tehtävä rutiinityö. Kun ratkaisu oli valittu, piti enää etsiä sille sopivia ongelmia. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että monimutkaisten asioiden aikaansaaminen vaatii kokemusta ja osaamista. Liiketoimintakriittiset prosessit vaativat asianmukaisesti suunnitellut toimintamallit, jotka kestävät tarkastelua myös huonoina hetkinä.

Parhaissa organisaatioissa pelkästään RPA:lla on tehty lähestulkoon ihmeitä: säästetty kymmeniä tai jopa satoja henkilötyövuosia, lyhennetty prosessien läpimenoaikoja ja parannettu sekä työntekijöiden, että asiakkaiden tyytyväisyyttä. Ohjelmistorobotiikkaa kannattaa siis ehdottomasti hyödyntää. Onnistujaorganisaatioissa kuitenkin myös tekniset taidot ovat kunnossa, eikä RPA silloinkaan ole ratkaisu jokaiseen tarpeeseen tai ongelmaan. Ohjelmistorobotiikan suomalaisten hankkeiden ja markkinan tilasta voit lukea lisää keväällä julkaistusta laajasta tutkimuksestamme.

Ohjelmistorobotiikasta älykkääseen automaatioon (2017-)

Vuosi taisi olla 2017, kun puhe älykkäästä automaatiosta (intelligent automation) alkoi yleistymään. Aluksi ainakin itse syyllistyin tekemään älykkäästä automaatiosta eräänlaisen teknologisten kyvykkyyksien luettelon.

Älykkään automaation viesti oli kuitenkin kohtalaisen selkeä: jos haluat automatisoida ihan minkä tahansa liiketoimintaprosessin, niin kyllähän sen nyt saa tehtyä; ainoa asia mistä pitää olla huolissaan on miten tavoitteeseen päästään ja kuinka helppoa se on. Joitakin asioita ei kannata tehdä yksinkertaisesti siksi, jos toteutus- ja ylläpitokustannukset ovat korkeampia kuin tavoiteltu hyöty. Yksityiskohdista riippuu, pitääkö automaatioratkaisussa käyttää esimerkiksi tekstintunnistusta, chatbotia, koneoppimista tai jotain muuta tekoälyksi kutsuttua kyvykkyyttä.

Mutta hetkinen, tämähän alkaa kuulostaa ihan siltä kuin nyt hyperautomaatioksi kutsutusta ajatuksesta olisi sittenkin puhuttu jo vuosia sitten älykkäänä automaationa?

Kovasti arvostamiani HFS Researchin analyytikoita mahtaa myös harmittaa, kun kilpailevan organisaation keksimä termi hyperautomaatio breikkasi suunnilleen heti kun se ensimmäistä kertaa mainittiin. He kun ovat jo vuosia rakentaneet omaa HfS Digital OneOffice -tarinaansa, jossa on myös aivan samoja teemoja kuin hyperautomaation myyntipuheissa.

Myös liiketoimintametriikoiden merkitys alkoi korostumaan ainakin automaatioedelläkävijöiden suunnitelmissa jo vuosia sitten, ja viimeistään älykkääseen automaatioon liittyvien keskusteluiden yhteydessä. Sillä ei saisi olla mitään väliä, onko automaatioiden kappalemäärä organisaatiossa 5 vai 200, jos kannattavuuslaskelma näyttää negatiivisia lukuja.

Toisaalta liiketoimintahyötyjen mittaaminen etenkään ennen projekteja tehtävissä kannattavuuslaskelmissa on välillä haasteellista. Esimerkiksi jos asiakaspalvelussa pyyntöjen ratkaisuaika tippuu työpäivästä tuntiin, mutta työaikaa asiakaspalvelutiimissä ei säästy, niin mikä on uuden teknologian ja projektiin investoidun rahan ja ajan arvo? Vastaus riippuu varmasti toimialasta ja yksityiskohdista, mutta luultavasti hyöty on lopulta hurjasti suurempi, kuin pelkkä yksinkertaisissa käyttöönotoissa säästettyjen työtuntien tai henkilötyövuosien palkka. Kun asiakaspalvelu paranee, samalla asiakastyytyväisyys nousee. Sitä kautta myös maine asiakkaiden keskuudessa nousee, spontaanien suositteluiden määrä lisääntyy ja todennäköisesti asiakasuskollisuus paranee. Kuinka monta euroa laitetaan hyötyihin? Samankaltainen päättely pitäisi sitten saada tehtyä jokaisen prosessin ja siihen liittyvän muutoksen yhteydessä.

Teknologiat hyperautomaation (2020-) takana

Hyperautomaatiototeutuksista puhuttaessa viitataan useiden eri teknologioiden tai kyvykkyyksien laaja-alaiseen hyödyntämiseen. Tilankäytöllisistä syistä tässä kirjoituksessa teknologiat mainitaan vain nopeana luettelona. Kantavat teemat on seulottu hieman tarkemmin erillisessä artikkelissa Teknologiat hyperautomaation takana ja käyttötapausesimerkkejä.

  • Ohjelmistorobotiikka      
    • Palvelinrobotiikka
    • Työpöytärobotiikka
  • Low code ja no code -teknologiat
  • Prosessilouhinta
  • Tehtävälouhinta
  • Tekstintunnistus
  • Luonnollisen kielen käsittely
  • Keskustelevat käyttöliittymät
  • Analytiikka
  • Koneoppiminen
  • Sovelletut tekoälyratkaisut

Muuttuiko mikään?

Hyperautomaatiosta on nyt puhuttu kovaan ääneen koko vuosi. Kantava kysymys tätä kirjoittaessani oli, muuttuiko mikään?

Vastaus riippuu organisaation kypsyydestä automaatiohankkeissa. Mitataanko automaatiohankkeiden yhteydessä olennaisia asioita? Seurataanko automaatiohankkeiden vaikutusta yrityksen tulokseen? Keskittyykö automaatio-ohjelman ohjaus vähemmän tärkeisiin asioihin, kuten toteutusten kappalemääriin vai toteuttaako automaatio aidosti liiketoiminnan tarpeita? Onko tavoite tai ongelma tiedossa ennen kuin ratkaisua ruvetaan valitsemaan? Minkä asian muuttaminen, automatisointi, yhdenmukaistaminen, tai korjaaminen vaikuttaa eniten liiketoimintaan? Mitkä ovat merkittävimpiä eliminoitavia liiketoimintaprosessien haittatekijöitä?

Kysymykset eivät ole viidessä vuodessa muuttuneet oikeastaan miksikään, mutta kysymysten esittämisen ei pitäisi enää pelottaa yhtä paljon kuin muutama vuosi sitten. Hyperautomaatiokeskustelusta on kyllä saattanut olla automaatiotekemiselle iloa, sillä se on osaltaan saanut entistä useamman huomion kiinnittymään oikeisiin asioihin.

Itse haluan vielä korostaa paria hyperautomaatiokeskustelun ohessa noussutta uutta tärkeää teemaa: prosessi- ja tehtävälouhintaa. Ne ovat osaltaan matkalla huomion keskipisteiksi etenkin kunnianhimoisissa organisaatioissa. Molemmat helpottavat vastaamista juuri niihin kysymyksiin, joita automaatio- ja prosessikehityshankkeissa pitäisi aina muistaa kysyä.

Lataa johdon opas onnistuneeseen automaatiohankkeeseen

Capgeminin pohjoismaisen älykkään automaation osaamiskeskuksen johtajan Jaakko Lehtisen ja hänen kollegoiden kokoama opas onnistuneeseen automaatiohankkeeseen tarjoaa kattavan läpileikkauksen automaatiohankkeen läpivientiin ja skaalaukseen.

Lataa opas

 

 

Related Posts

How to approach carbon offsetting on your path to net zero

Date icon September 22, 2021

Over the past couple of years, and even more noticeably since the beginning of the global...

Workforce Management

3 Steps to building a net zero workforce with a sustainability academy

Date icon September 22, 2021

Net zero transition requires adapted business strategies, new business models, sustainable...